Vesilinnut

Kalalokki

https://www.flickr.com/photos/windytan/9127056721/

Tuntomerkit

Väritykseltään vaalea, selkä harmaa ja nokka kellanvihreä. Koiras ja naaras muistuttavat toisiaan.

Levinneisyys

Levinnyt kaikkialle Suomeen

Kuva: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kalalokki

Muutto

Muuttavat lokakuussa Pohjanmeren rannikolle, palaavat takaisin huhtikuussa. Pieni osa talvehtii meidän rannikolla.

Pesä ja pesintä

Pesä on tehty ruohosta ja risuista veden lähistölle. Esim. kiven päällä, maassa tai suomättäällä, kaupungissa katoilla.Molemmat puolisot rakentavat pesää.

Naaras munii 2-3 munaa. Haudonta-aika 23-28 vrk. Emot hautovat

yhdessä.

Ravinto

Kaikkiruokainen esim. kuolleet kalat, jätteet, madot, hyönteiset, simpukat, ym. pikkueläimet.

Muuta tietoa

Varoitusääni on sitkeä,vihainen pii-jää

Tekijät: Johannes ja Joona

Kalasääski

Tuntomerkit: 

Kalasääski on alapuolelta vaalea. Myös päälaki on valkea, mutta silmän kautta kulkee niskaan musta juova. Päältä kalasääski on tummanruskea. Kalasääsken pituus on 60 cm ja siipiväli on 145-170 cm

Levinneisyys: 

Kalasääsken voi nähdä Etelä-Suomessa.

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/s%C3%A4%C3%A4ksi

Muutto: 

Kalasääsket lähtevät syyskuussa Afrikan lämpöön. Kalasääski voi lentää kaukaiseen Etelä-Afrikkaan asti, jolloin muuttomatkaksi kertyy 12 500 kilometriä. Linnut palaavat huhtikuussa.

Pesä ja pesintä: 

Kalasääski hautoo 2-4 munaa. Kalasääsken pesä sijaitsee männyn latvassa. Nykyisin niillä on ihmisten tekemiä tekopesiä.

Kuva: http://pixabay.com/fi/estero-saari-kalas%C3%A4%C3%A4ski-pes%C3%A4-linnut-192677/

Ravinto: 

Kalasääski syö kalaa, mutta sille kelpaavat myös sammakot ja myyrät.

Muuta tietoa: 

Kalasääski on muuttolintu ja saalistaa. Se asuu pienellä alueella. Kalasääskien toinen nimi on sääksi. Niitä voi nähdä Etelä-Suomessa. 

Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/Osprey



Tekijät:Valtteri, Saija ja Tagracia

Nokikana

Tuntomerkit

Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nokikanat

Nokikana on musta. Sillä on valkoinen nokka. Otsassa täplä.

Varpaissa on uimaliuskat.

Levinneisyys 

Kuva: http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/nokikana

Nokikana viihtyy Keski- ja Etelä-Suomen rehevissä ja ruovikkoisissa vesistöissä.

Muutto

Kevätmuutto alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa.

Syysmuutto alkaa elo-syyskuun vaihteessa ja jatkuu

marraskuulle saakka. Nokikanat talvehtivat Etelä-Ruotsin ja Tanskan rannikoilla.

Pesä ja pesintä

Nokikanan kekomainen pesä on ruovikon reunassa.

Pesän rakentaa molemmat emot.

Naaras munii pesään toukokuussa 4-10 munaa.

Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen.

Hautomisen menee kolme viikkoa. Hautoessaan nokikana käyttäytyy hyökkäävästi ja se ajaa pois kaikki muut reviirilleen sattuneet linnut. Emot huolehtivat poikasistaan yhdessä.

Ravinto

Nokikanan ravinto on yksinkertainen. Se syö vesikasveja, siemeniä, hyönteisiä, simpukoita ja pikkukaloja.

Muuta tietoa

Tekijät: Nella ja Marko

Silkkiuikku

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Podiceps_cristatus_3_(Marek_Szczepanek).jpg

 

Tuntomerkit

Silkkiuikulla on kaksiosainen töyhtö. Koiras ja naaras on samannäköisiä.

Levinneisyys

Viihtyy ruovikkoisissa järvissä ja merenlahdissa Etelä-ja Keski-Suomessa.

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/silkkiuikku

Muutto

Syys-lokakuussa lähtevät talvehtimisalueilleen Keski-ja Etelä-Eurooppaan 
ja palaavat takaisin järvien vapauduttua jäistä huhti-toukokuussa.

Muutamat yksilöt jäävät talvehtimaan Suomen eteläisille ja lounaisille alueille.

Ravinto

Ne syövät kaloja,veden pikkueläimiä ja vesikasveja.

Pesä ja pesintä

Ne rakentavat pesän kaislikkoon. Ne tekevät pesänsä vesikasveista
ja ankkuroivat sen vesikasveilla. Naaras munii 3-6 munaa. 



Tekijät: Lauri,Topi ja Hanna

KUIKKA 

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Plongeon_arctique_nid.jpg/800px-Plongeon_arctique_nid.jpg

Tuntomerkit:

  Harmaa pää, musta kurkku, valkoinen vatsa ja mustaa selkää koristaa ruutuinen kuvio. Kuikka ui mielellään kirkasvetisissä järvissä.Laji on sopeutunut lähes

täysin vesielämään.

Levinneisyys:

  Kuikka pesii koko Suomessa. Parhaiten kuikat viihtyvät karuissa ja kirkasvetisissä järvissä.

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kuikka

Muutto:

   Kuikat saapuvat keväällä heti vesien vapauduttua. Syysmuutto kestää aina järvien jäätymiseen asti. Kuikka muuttaa syys-marraskuussa itäiselle Välimerelle.

Pesä ja pesintä:

  Kuikka on saanut nimensä kuuluvasta huudosta, jossa se ikään kuin huutaa omaa nimeään. Kuikka rakentaa pesänsä kasveista. Kuikka munii kaksi suurta munaa saareen tai niemeen. Hautomisaika 28-30 päivää.

Ravinto:

 Muiden kokosukeltajien tapaan syö kaloja, joita se pyydystää tikarimaisella nokallaan. Ravinnoksi käyvät myös äyriäiset, simpukat ja hyönteistoukat.

Muuta tietoa:

 Kuikka on hyvä sukeltaja, huono maallaliikkuja, eikä viihdy pienellä järvellä. Se painaa jopa 3kg. Huono lentäjä. Elinikäinen kumppani.

tekijät: Iida, Jessica ja Oskari

Sinisorsa

http://pixabay.com/fi/sinisorsat-urossorsa-myskisorsa-278445/

Tuntomerkit: 

Koiraalla on tummanvihreä pää ja kaulassa on valkoinen rengas. Naaras on kirjavan ruskea. Sinisorsa on 55cm pitkä. Sinisorsa on suurin puolisukeltaja.

Muutto: 

Pääosa muualla talvehtineista sinisorsista saapuu Suomeen huhtikuussa, jolloin  myös soidinmenot alkavat.Soitimen jälkeen koirailla on sulkasato, kauniin värisen soidinpuvun tilalle vaihtuu naaraan väritystä muistuttava ruskean kirjava “arkipuku".

Pesä ja pesintä: 

Pesä on yleensä rannalla, tehty kaisloista tai sitten linnunpöntössä. Sinisorsa munii 5-12 munaa. Sinisorsanaaras hautoo munia 26 vuorokautta. Sinisorsa

pesii huhti-kesäkuussa melkein missä tahansa veden läheisyydellä.

Ravinto: 

Sinisorsa syö siemeniä, vesikasvien osia, hyönteisiä ja muita veden pikkueläimiä.

Muuta tietoa:

Sinisorsa asuu koko Suomessa, myös Ahvenanmaalla.

tekijät: Salla, Veera ja Veikka

Telkkä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Telk%C3%A4t

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bucephala_clangula_female_with_chicks.JPG

Tuntomerkit

Telkällä on korkea otsa ja lyhyt nokka. Koiraan poskessa on vaalea poskilaikku.  Koiraan pää on vihertävä. Selkä on musta, muuten se on valkoinen. Naaraan

väritys on ruskea pää ja harmaa selkä, muu vaalean harmaata. Koiraan nokka on musta. Naaraan nokka on musta, kärki oranssi.

Levinneisyys

http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/telkk%C3%A4

Muutto

Myöhäissyksyllä telkät muuttavat jään tieltä, mutta palaavat ensimmäisten avantojen muodostuttua.

Pesä ja pesintä

Telkän soidimenoihin kuuluu pään heiluttelua ja narisevaa ääntä.Telkkä pesii linnunpönttöihin ja onttoihin puihin ja palokärjen tekemiin koloihin.

Ravinto

Kotilot,äyriäiset,hyönteiset ja veden pohjaeläimet.

Muuta tietoa

Se viihtyy muuallakin paikkaa Suomea. Telkkä on  kolopesijä.

tekijät: Juulia, Jesse ja Kalle

Tukkasotka

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/41/Aythya-fuligula_Tufted-Duck.jpg

Tuntomerkit

Niskatöyhtö, 44cm pitkä, helppo tuntea jo kaukaa, sen nokan päässä voi olla hieman vaaleaa mutta vain kapealti.

Levinneisyys & Elinympäristö

Hyvin yleinen sorsalintu.Se viihtyy kaikkialla Suomessa monenlaisissa vesissä.

Muutto

Tukkasotkat saapuvat Suomeen maaliskuun lopussa,mutta päämuutto on huhtikuussa.

Tukkasotkat lentävät usein pieninä parvina.

Syysmuutto alkaa yleensä jo syyskuun puolella, mutta on runsaimmillaan lokakuussa.

Joka vuosi muutamat tukkasotkat talvehtivat Suomessa, mutta päätalvehtimisaluetta on Itämeren eteläosa.

Pesä ja pesintä

Tukkasotkanaaras rakentaa pesänsä mielellään  ruovikkoon  lähellä lokkeja.

Lokit suojelevat pesimäaluetta rohkeasti,ja siittä hyötyvät myös lähellä pesivät tukkasotkat.

Naaras munii toukokesäkuussa 6-10 munaa.

Joskus osa naaraista munii samaan pesään, jolloin pesässä voi olla n.30 munaa.

Naaras huolehtii yksin poikasista.

Ravinto

Kotilot, hyönteiset ja simpukat.
Tukkasotka on kokosukeltaja. Se sukeltaa ravinnon matalasta vedestä.

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tufted-Duck-male-female.jpg

Tekijät: Aleksi, Emmi ja Nico